19 August 2016

VANHOJA TEKSTIPÄTKIÄ & BLOGIVUODET

Rakas blogini täyttää huomenna viisi vuotta. VIISI !! Tämän kunniaksi Nightwish vetää huomenna mahtikeikan Himoksella ;-) hahhah. Kuten otsikko jo kertookin, postaan julkaisemattomia - tai puolestaan jo julkaistua, mutta jälkikäteen piilotettua, en aina itsekään muista kumpia ne mahtaa olla - tekstipätkiä vuosilta 2012-14. Olen poistanut alkupään postauksia aika rankalla kädellä... En viitsi ottaa mukaan vuosia -15 ja -16, koska niistä ei ole niin kauan aikaa. Samaan syssyyn jaan mietteitä blogivuosistani ja tänne kirjoittelusta noin yleisestikin. Ja koska kesää on vielä jäljellä, vaikkei siltä tällä sateella ole tuntunut, saatte nauttia naamastani kuudelta kesältä!
Konfirmaatio&juhlat 17.7
Aloitamme siis kesästä 2011, ja kuten huomata saattaa, minulla on risti kaulassa ja ruusu kädessä, eli olin juuri saanut naimaluvan! Elokuussa syntyi ajatus blogista, syy oli se perinteinen "luin ennestään monia blogeja ja halusin kokeilla!" Nimi Slip of the Tongue juontaa juurensa biisistä, jota kuuntelin tuolloin laittoman paljon, ja kyseessä oli bändi nimeltään - yllätys, yllätys - Whitesnake.

Harmittaa kieltämättä hirveästi, kun olen jostain syystä mennyt poistamaan kaikki alkupään postaukset. Arkistoissa on tekstejä vain keväästä 2012 eteenpäin. Muistan kuitenkin selvästi ensimmäisen postaukseni kuvat: minä, Tyrkisk Peber-karkkipussi, kuva skootterin vauhtimittarista sekä joitain random "aistikkaita kuvia pihlajan lehdistä". Muistan miten pakahduinkaan ilosta, kun lukijoita oli kolme! On varmaan sanomattakin selvää, ettei minulla todellakaan ollut tuolloin minkäänlaisia tavoitteita tälle hommalle, eikä oikeastaan ole vieläkään. Kirjoitan vain koska se on mukavaa.

Pictures1Kesä, ja itse asiassa koko vuosi 2012 oli vuosi, jolloin vietin paljon aikaa ystävien kanssa, ja heidän kasvojaan näkyi myös täällä blogin puolella suht usein. 9. luokalla pari muutakin kaveria kirjoitteli blogia ja sai tietenkin tietää omastani, vaikka kovasti yritin sitä tuolloin piilotella. Olin blogista samaan aikaan innoissani ja häpeissäni. Muistan ikuisesti kun kerran joku rinnakkaisluokalla oleva tyttö vaan yhtäkkiä pölähti koulun käytävillä naamani eteen ja kertoi tykkäävänsä blogistani! Olin ihan äimän käkenä! En todellakaan tiedä, lukeeko enää yksikään senaikainen kaveri tai muuten vain samalla yläasteella ollut blogiani :-D Olisi kieltämättä kivaa tietää, joten paljastakaa itsenne jos näin on!

9. luokan keväällä tein myös muutamia videoita loistavalla digikamerallani, joissa selostin kameran edessä mitä olin silloin ja tällöin tehnyt. Mulla on jäljellä niiltä ajoilta vain yksi video - ainakin tietääkseni - ja kun kerran tässä taannoin katsoin sen, oli naurussa pidättelemistä. Näytin niin oudolta ja puhuin kovin sievästi ja "tärkeilevästi". Muistan myös yhden videon, jossa manasin yläasteen matikanopemme alimpaan helvettiin. Syy oli näinnki typerä: luokkaan ei luonnollisesti saanut mennä kengät jalassa, ja totta kai silloin piti uhmata ja mennä, ja sitten se oli niiiin törkeä veto opettajalta, jos hän niistä kengistä huomautti ja ne piti viedä ulkopuolelle! Kypsää kerrassaan, ja vielä kypsempää oli laittaa se tänne....

31.5.2012
Hehe tännää oli ysien potkijaiset (=eli meille ihanille yseille oli järkätty kaikkee kivaa ohjelmaa ja jaettiin jotain diplomeit) Ohjelma nyt oli semmosta pientä kisailua ja meijä luokka oli tapansa mukaan aika paska. Mut ei siinä mitää, pääasia et oli kivaa ja mä sain Vuoden hiukset -diplomin! Huomenna ois taas luvas iha turhaakin turhempi päivä, vois melkee jäähä kottii, mutta ai niin en voikkaan. Lauantaina sit viimeisen kerran kaheksaa kouluu ja tokarit käteen, jes!

1.6.2012
mua vitutti aivan saatanasti, ihmiset ja koko koulussa oleminen. Meil oli 8-9 jottii harkat, eli niinkun käytiin huomista juhlaa varten istumajärjestykset yms läpi. Ja mua ärsyttää iha helvetisti semmonen, et ei voi niinku kuunnella ohjeita ja sit ollaa ai mitä piti tehä, ai mitä se sano, minne pitää nyt mennä, no eihä tästä voi kulkee ku on niin ahasta? NO VITTU KUUNNELKAA SAATANA tai yrittäkää ees ymmärtää kuulemaanne. Ottaa päähän tommone, vaikka eihä se ees oo ollenkaa mun asia, mut ku sanotaan et kuunnelkaa tarkasti nii miks sit ei voi vaa kuunnella?

13.6.2012
"Katokin että et istu koko kesää siinä konneella." NO VITTU. Ehkä täällä saatanan käpylässä ei oo muuta tekemistä kun olla vaan koneella? Se ei oikeesti tajua että mulla ei oo täällä mitään elämää, ehkä oon pari kertaa viikossa kavereide kaa ja siihen se sit jääkin. Ai miksikö, koska täällä ei ole mitään tekemistäJoka ikinen paikka on koluttu läpi, jokaikinen saatanan naama on nähty. Jo se, että pelkästään miettii että mitähän sitä tekisi, uuvuttaa liikaa ja sitten jo luovutetaankin. Joku voi tietty tulla sanoo, että no lähtekää jonnekkin. No minne sä täältä lähdet? Ensiks, Kuopio on ehkä ainut fiksu paikka tässä lähellä, kaikki muu onkin sitten yhtä korpee.

Kirjoitan kuin, no, teini :-D Ihan silmiin sattuu nuo kaikki kirjoitus- ja huolimattomuusvirheet, sekä murteen älytön vääntäminen. Ja sitten tämä pienistä asioista raivoaminen.. hmmm, no, pitihän sitä jonnekkin raivota, silloin ne tuntui suurilta. Lähinnä naurattaa lukea noita nyt. Viha - jälkikäteen ajateltuna sana tuntuu aika vahvalta, mutta ei todellakaan tuolloin - Siilinjärveä kohtaan paistaa aika tavalla tuosta viimeisestä pätkästä läpi. Kirjoitin alusta asti blogiin aika suoraa ja rehellistä tekstiä elämästäni, enkä jankannut siitä miten olin ostanut tai saanut jotain uutta ja miten kivaa sitä olikaan esitellä. Lukijoissa oli aina joku, joka ymmärsi fiiliksiäni.

kuvailua uudella kamerallaKesällä 2013 olin naapurintyttö-Hanna! Huvittaa miettiä, miten puoli vuotta myöhemmin ulkonäkö lähenteli pikemminkin wannabe-goottia järkyttävine rajauksineen ja kulmineen. Sinä kesänä blogin ulkoasu oli musta ja nimi vaihtui hetkellisesti My fall will be for you, My love will be in you -muotoon (lyriikkaa Nightwishin biisistä Ghost Love Score). En muista ollenkaan olinko vaihtanut myös blogin osoitteen tuohon muotoon vai pidinkö sen samana kuin mitä se on ollut tähänkin asti, että lukijakaartiin kuulumattomat kuitenkin löytäisivät tänne. Syy nimen vaihtoon oli ero silloisesta poikaystävästä, olin surullinen ja vihainen ja halusin myös, ettei hän löydä blogiani enää. Elokuussa olin  kuitenkin jo vaihtanut nimen takaisin, eli kysyttäessä sanon blogin olleen aina samanniminen.

28.1.2013
Koneen ja mun välissä lojuu matikan kirja. Auki. Ensimmäinen sana, joka osuu silmääni on avaruuskappaleita. En osaa, en ole tajunnut mistään mitään sitten ensimmäisen tunnin ja ainoa ketä voin syyttää istuu tässä ja möllöttää ruutua kirjoittaen jotain turhaa. Ei siinä opettajassakaan mitään vikaa ollut, vaikka se jaksoikin vääntää jatkuvasti jotain piparjuuri vitsejään. Huumorintajumme eivät kohdanneet.

13.7.2013
Nukun ensin pari kolme tuntia ja oon tainnu herätä joka pirun yö samoihin aikoihin, eli kolmen tai neljän jälkeen. Ihan samalla tavalla kuin aikoinaan. Oon nähnyt nyt tosi usein ahdistavia/pelottavia unia, mikä on musta vähän outoa, kun aika harvoin nään silleensä pahoja unia saatika näin monesti putkeen. Okei mitä vittua mä lätisen. Yöt ja päivät menee siihen, kun mä mietin ja mietin ja mietin ja mietin ja mietin ja vaivaan päätäni kaiken maailman ajatuksilla ja seinät tuntuvat välillä kaatuvan päälle. Järjen ja tunteiden valtataistelu on hermoja raastavaa. Hohhoijaa.

11.10.2013
Kamalaa, että ekoihin kirjoituksiin on vain vuosi aikaa.. Toisaalta myös ihan jees, varmaan siksi, että tietää mitä haluaa tehdä lukion jälkeen psykologiaapsykologiaaaa tosin en tiedä mihin päin Suomea suuntaan. Mä oon fundeerannut jo sen verran, että jos en pääse heti ensimmäisellä yrityksellä opiskelemaan mitä en todellakaan ihmettelisi tai haluan muuten vain pitää välivuoden, painun ulkomaille tekemään jotain jännää, jos täällä ei ole ketään tai mitään pidättelemässä. Siilinjärven S-marketin kassalle en ainakaan päädy istumaan vuodeksi miettimään, miten tappaisin itseni. Onhan noita pläänejä, mutten kuitenkaan kehtaa niitä ruveta sen kummemmin paljastelemaan tai pohtimaan, kun mikään ei todellakaan ole varmaa ja mieli tulee varmasti muuttumaan vielä monta monituista kertaa.

29.12.2013
"Olen jumalalle kiitollinen siitä, että minulla on viinaa" sanoi vanha juoppo Siilinjärven linja-autoasemalla. Sen kerran kun sinnekkin päätyy hetkeksi istumaan, saa seuraa juoposta, joka istahtaa viereiselle penkille ja kysyy: haittaako jos vanha taiteilija istuu ja katsoo? Seuraavaksi kuuntelen saarnaa Jumalasta.

Kirjoittelin vieläkin hyvin henkilökohtaisista tuntemuksista ja ajatuksista, enkä hävennyt julkaista niitä. Henkilökohtaisuus on valttikorttini. Kesällä ja syksyllä otin tosi paljon ah-niin-taiteellisia luontokuvia: oli auringonlaskua, perus makro-kuvia kukista ja niin edelleen. Loppusyksystä eteenpäin, luonnollisesti vuoden 2014 puolelle, jolloin oma tyylikin oli muuttunut, blogissani oli "muotia" sekavat, kännykällä otetut kuvat, joissa ei ollut oikein mitään järkeä. Mukana saattoi olla myös gifejä netistä ja postauksien otsikot olivat tyypillisesti lyriikkaa biiseistä.
IMG_9456
Kesä 2014: pinkki fleda ja täysi-ikäisyys! Saan jonkun paskahalvauksen tuosta mun ryhdistä. On myös hämmentävää huomata miten turvonneelta näytän. Kalja ja siideri oli paras juoma valehtelematta koko kesän. Pissalla käytiin puskassa tai kesäteatterin katsomon alla ja sitten tietenkin könyttiin siihen viereiseen nokkospuskaan. Ajaessani pyörällä yöllä kotiin iski laskuhumala ja istuin etupihan penkillä ja vollotin. Hyh, en kaipaa moista juuri ollenkaan. Tai siis: puistokaljailut on tosi jees, mutten kaipaa älytöntä teinimeininkiä saati "perseet olalle" -ryyppäämistä.

1.11.2014
Pullo viiniä tuopista. Lautapelit baarissa on parasta, kännialias on liian hyvää ja hauskaa. Sain uuden luurin jossa on paskempi kamera kuin edellisessä eikä musta tai ylipäänsä mistään muustakaan varmaan saa enää yhtään laadukasta kuvaa. Viini on hyvää ja elämä ikävystyttävää. Voisin oikeastaan vaan hukuttautua siihen. Ja kohta alan kuulostaa alkoholistilta. Valittaja taidan jo olla. Semmoista se elämä on. Silkkaa valittamista joka asiasta. Valitetaan pelkästään siitä että valitetaan ja että kaikki muut valittaa. Mikään ei ole koskaan mukamas hyvin. Vasta kun joku nainen ajaa lapset kyydissä päin bussia ryhdytään ajattelemaan miten onnekas on. Niin saatoin salaa ajatella minäkin. Vuodatin kuitenkin muutamia kyyneliä tapauksen takia. Miksi tuollaisia asioita pitää tapahtua?

27.11.2014
Eduskunnasta pitäisi poistaa kaikki nämä keskiajalle jääneet harput ja papat joilla tuntuu olevan Raamattu poikittain perseessä. Raivostuttaa jo tämän keskustelun katsominen, kun jauhetaan vain lasten oikeuksista isään ja äitiin ja Jumalasta.

20.12.2014
On tässä viimeaikoina tapahtunut jotain hyvin mukavaakin: olen tavannut ihmisen ja olen ihastunut. Ja hän on minuun. Saas nähdä mitä sen suhteen tulee tapahtumaan. Ainoa ongelma on välimatka, joka ei onneksi ole ylivoimaisen pitkä (n. 170 km), tai siis, onhan se pitkä, mutta voisi olla pidempikin, ollaan kuitenkin kolmen viikon aikana nähty jo neljä kertaa. Mutta välimatka saattaa jossain vaiheessa pidentyä entisestään. Varsinkin, jos minä en pääse mihinkään kouluun lukion jälkeen.

Kyseisenä vuonna panostus blogiin hupeni aika paljon muutenkin, ei ollut oikein ideoita, kuvat oli surkeita, sitten alkoikin jo kirjoitukset, tapasin P:n, eli vietin paljon aikaa muualla kuin kotona. Pidinkin sitten suunnittelemattoman tauon tammikuusta 2015 toukokuuhun saakka, mikä teki ihan hyvää. Ainakin itse koen, että "taso" on kohentunut sen jälkeen huomattavasti. Vielä vuoden 2014 teksteistäkin voi aistia jonkin asteista "teinivibaa". Tajunnanvirtamaisuus alkoi viedä voiton, enkä kirjoitellut enää omista asioistani niin tarkasti ja avoimesti kuin aikaisempina vuosina, se oli lähinnä sellaista yleistä kitinää elämästä.
WP_005384
IMG_1338Kesä 2015, lukiosta kirjoittanut viekas neito, kuten kuvassa näkyy. Tuosta kuvasta olisi voinut tehdä kiitoskortin.

Tauon jälkeen palasin yhtäkkiä kuvioihin ilmoittamalla muuttaneeni uuteen kaupunkiin. Kun oli aloittanut uuden luvun elämässään uudessa kaupungissa uuden henkilön kanssa, tuntui blogiinkin kirjoitteleminen paljon helpommalta, kun oli niin sanotusti "uutta asiaa". Siilinjärveltä poispääseminen oli kyllä aivan ihana asia! Nykyään en todellakaan voi sanoa vihaavani sitä kylää ja kotona on tosi kivaa käydä, mutta faktahan se vain on, etten oikein viihdy siellä. Kaksikin yötä porukoilla alkaa olla aika tuskaa, ei suinkaan porukoiden takia, vaan siksi ettei siellä ole mitään tekemistä. Hirveän harvoin jaksan saati haluan käydä siellä.

Olin lähes varma, ettei blogiani lukenut enää kukaan, mutta kumma kyllä joku sieltä heitteli välillä kommenttia ja katsojaluvut lisääntyi. Liityin syksyllä JKL-blogeihin, tein ensimmäisen yhteistyöhomman ratkomalla mysteerejä Mysteerihuoneessa - ai että mä olin paskat housussa siitä, en pelkästään huonepaosta vaan koko hommasta muutenkin - ja tapasin muita jyväskyläläisiä bloggaajia pikkujouluissa ja niin edelleen. Eli tein yhtäkkiä suuria - tai "suuria", itselleni ne oli suuria juttuja - harppauksia blogin kanssa.

En kuitenkaan voi sanoa olevani tyyppiä, joka haluaisi tehdä tätä työkseen. Itse tykkään enemmän blogeista, joissa ei ole sitä "ammattimaista otetta" tai yhteistyöpostauksia yksi toisensa perään ja sellaisena tahdon tämän pysyvänkin.
IMG_3327
"Why Did I Cut My Hair? - a novel by me"
Kuvia luuristaJa viimeisenä kesä 2016! Minua itseäni huvittaa kovasti se, miten en vielä tähänkään päivään mennessä, viiden vuoden jälkeen, ole uskaltanut mainostaa blogiani esimerkiksi Facebookissa, Tumblrissa tai Instagramissa. Keskustelupalstoilla sitä on helpompaa levitellä. En oikein tiedä miksi en uskalla. En koe millään tavalla häpeäväni tätä blogia, ja monesti ajattelen, että "ihan sama, lukekoot ken tahtoo, nyt laitetaan vähän sitä linkkiä pitkin somea!" mutta taas toisaalta en jotenkin halua kaikkien tietävän, mitä ajattelen ja kirjoittelen. 

Huvittavuutta lisää se, etten todellakaan edes voi sanoa noin, koska olen jakanut niitä ajatuksia nettiin kaikkien nähtäväksi jo useamman vuoden. Ehkä sitä vielä joskus uskaltaa jakaa tietoa vaikkapa sitten siellä Instassa, mutten halua senkään menevän siihen, että julkaisen jonkun uuden kuvan ja kirjoitan kuvatekstiksi "Uusi postaus blogissa, linkki esittelyssä!". Haluan pitää esim. Instagramin aaaivan erillään koko blogista. En halua rakentaa muuta someani blogin ympärille, vaan ihan itseni, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Blogin kirjoittelu on ollut rakas harrastus, jos niin voi sanoa. En ole koskaan ottanut sitä liian vakavasti, vaan porskuttanut eteenpäin ihan rennolla mielellä. Parasta on ollut huomata oma kasvaminen ja kehitys - sekä henkilönä että kirjoittajana - lukiessaan tekstejä neljän vuoden takaa. Kyllähän siitä saa ihan ylpeä olla, että on jaksanut samaan blogiin kirjoitella, eikä ole esimerkiksi tehnyt aina uutta, kun homma on alkanut kyllästyttää. Täällä on niin paljon muistoja, niin hyviä kuin huonojakin, oli niitä julkaistu tai ei!

Seuraavaksi haluaisin kuulla Teitä! Onko siellä ruudun takana ketään, joka olisi ollut mukana alusta asti / miten kauan olet lukenut blogiani? Luetteko tekstejä vai katsotteko enemmän vain kuvia? Saa kommentoida mitä lystää, risuja ja ruusuja! 

Haluaisin myös kiittää teitä lukijoita kaikista mukavista ja ihanista kommenteista, mitä olen näiden vuosien aikana saanut! On ollut ilo huomata miten useita kirjoitteluni ja kuvani ovat kiinnostaneet, en usko että olisin tässä ilman teitä. Kyllähän se vähän niin tuppaa olemaan, että jos lukijoita ei ole niin sitten ei ehkä jaksa mitään kirjoitellakkaan. Siispä KIITOS!! *sydän*

8 comments:

  1. Mä oon ollut mukana ainaki lähes alusta asti, vuonna 2012 taisin liittyä blogisi lukijaksi useamman kuukauden kurkistelun jälkeen. Sun blogi on kyllä ihana! ^^

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinut mää muistankin siitä asti kun mukaan liityit ;-) Kiitos paljon Nina! :-)

      Delete
  2. Mä en ees muista tutustuinko eka suhun vai sun blogiin! :D Blogiin ehkä, koska muistan hämärästi et oisin istunu sun vieressä jollai tunnilla ja puhunu tykkääväni sun blogista. Eli oisinkohan mä alkanu lukee tätä sillon 2013 syksyllä kun alotin taas Lyseolla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai no en kyllä minäkään muista yhtään!! :DD Huomasin vaan kerran että tuttu naama oli ilmestynyt lukijalistaan :-DD

      Delete
  3. Tuo ylioppilaskuva on kyllä paras! :-D
    Ite oon roikkunu matkassa mukana vasta jonkun puolisen vuotta, mutta oot noussu kyllä yhdeksi lemppariksi! Tykkään sun aitoudesta ja just siitä sellasesta ''kotikutoisuudesta''. :-) Osaat kirjoittaa kans tosi mukaansatempaavasti (esim. edellinen postaus oli ihan mahtava :--DD!!)

    Eli tykkään tykkään ja tykkään! Oot huippu ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos paljon!! :-) Kylläpä sanasi lämmittivät :*

      Delete
  4. Aloin seuraamaan blogiasi 2014 keväällä, kun liikuit paljon Ellan kanssa. Seurasin siis hänen blogiaan ensin ja sitten jostain linkistä päädyin blogiisi. Tykkään yleisesti jollain tapaa erottuvista blogeista, ja aloin seurailla puhelinkuvakollaasejasi ja tekstejäsi aluksi sellaisella "en oo varma tykkäänkö vai vihaanko"-mentaliteetillä. :D Noh, lopulta kyllä päädyin siihen että tykkään, ja nyt blogisi tason koko ajan tasaisesti kohottua voin sanoa tykkääväni paljonkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hahhaaah, no joo, en kyllä ihmettele ettei ole heti miellyttänyt :-D Olihan ne postaukset tuolloin aika karmivia... Mutta kiva tietää, että blogi on nykyään paljon miellyttävämpi, joten kiitokset siitä! ;-)

      Delete