2 July 2016

KESÄKUUSSA...

2016-06-24 07.57.31 1
2016-06-12 08.26.43 22016-06-21 07.08.22 1 MINÄ PÄÄSIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON OPISKELEMAAN SUOMEN KIELTÄ!!!

Sillä hetkellä kun uutinen lävähti naamalle Opintopolussa, olin silti aavistuksen pettynyt kun en päässytkään Helsinkiin, enkä häpeä myöntää sitä. Olin ehtinyt tottua liikaa ajatukseen, että meillä on mahdollisuus lähteä. Koepisteiden perusteella olisin ilmeisesti päässyt sisään... Nyt on kyllä pakko tähän samaan syssyyn valittaa eräästä mieltäni vaivaavasta asiasta: en tosiaan tiedä missä roskiksessa olin elänyt (älkää siis kovin kamalasti tuomitko), mutta elin toukokuuhun asti siinä uskossa että opiskelupaikan saa vielä valita, jos pääsee useampaan kuin yhteen hakukohteeseen. Jossain vaiheessa tuloksien odottelua epäilin asiaa, mutta tuudittauduin ajatukseen ettei siinä olisi "mitään järkeä".

No niinhän se sitten meni kuten olin pelännytkin. Muut hakukohteet kumoutuu, kun pääset ensimmäiseen toiveeseesi. Tämä koko systeemi oikein kusee opiskelijaa silmään: pitäisi parikymppisenä tietää mitä tekee elämällään, teet yhteishaun, saatat havahtua vasta pääsykokeissa möllöttäessäsi että "ei perhana enhän minä tätä (ykköshakukohteen alaa) halua opiskella, vaan sitä toista alaa (joka on kolmantena)". Yhteishaun ja tuloksien saannin välillä voi tapahtua niin paljon asioita ja suunnitelmat saattaa muuttua aivan totaallisesti! Sitten pääsetkin sinne ensimmäiseen hakutoiveeseesi... Jotkut päätyvät tämän takia väärällä alalle, lopettavat koulun, menettävät ensikertalaisuutensa samalla kun yhteiskunta huutaa korvan juuressa: "Mikä siinä kouluun hakemisessa ja sisäänpääsyssä ja sisällä pysymisessä on niin vaikeaa??!! Tampiot!!"

Mulle ei onneksi käynyt niin, että olisin halunnut kokonaan toiselle alalle, mutta Helsingin yliopisto olisi ollut ehkä tarjonnaltaan parempi... Mutta no, elämäntilanne ja ajatukset olivat vähän erilaiset yhteishaun aikaan ja luotan siihen, että voin hakea joskus siirtoa jos siltä tuntuu.

Vaikka tässä vähän narisinkin asiasta, ovat pettymykset jo tiessään, olen erittäin ylpeä itsestäni ja enemmän kuin kiitollinen opiskelupaikasta (=vihdoinkin uusia tuulia elämään). Odotan koulujen alkamista ihan into piukeana! Loppuispa kesäloma jo.... Onnea myös muille kouluun päässeille!
2016-06-13 08.18.07 1
Mutta! Mitäs muuta kesäkuussa tapahtuikaan...

Ryhdyin snäppäämään oikein olan takaa, vaikka vannoin aikoinaan etten sorru moiseen hömpötykseen.
Nirhasin kärpäsen ja jätin hänen sisälmyksensä puhdistamatta ikkunasta.
P sai isovanhemmiltani postissa nimipäiväkortin ja sen saadessaan kysyi naurahtaen "millon mulla on ollu nimipäivät?"
Rupesin juomaan kokista. Jätin kaikki limpparit muistaakseni yläasteella, koska koin ne tosi turhiksi juomiksi, sillä ne eivät vie janoa, mutta tässä sitä nyt ollaan...
Olen istunut niin paljon, että joudun napsimaan buranaa lonkkakipujen takia.
Seisottiin kaatosateessa ja hypittiin avojaloin lätäköissä.
En osannut kasvattaa yrttejä. Kuolivat kaikki ja tilli ei edes lähtenyt kasvamaan.
Vannoin syöväni herkkuja vain kerran viikossa, kunnes koitti hetki kun piti mennä leffaan ja suustani oikein luiskahti se klassinen "NO ENS VIIKOLLA SITTE SYÖN VAA KERRAN" höpölöpö ja mussun mussun.
Hurahdin Dexteriin ja järkytyin Orange is the New Blackin 4. kauden synkkyydestä.
Löydettiin Kirpparilla.fi:ltä jäätävän kokoinen taulu ja oltiin tosiaan reissussa pyörillä. Mentiin Cittariin ja pakkausteipillä se sitten teipattiin P:n selkään kiinni. Näky oli hulvaton.
En vieläkään oppinut sitä, että kiharrettu otsis ei pysy ojennuksessa pyörräillessä.
Meille tuli 1½ vuotta täyteen heilastelua. Ah!
Söin Kotipizzan mozzarellapitsan ja se oli mitä surkein, vaikkakin näytti hyvältä. Oma tekemänikin on parempaa. 1/5.
Minä, Hanna, joka olen pienestä pitäen vihannut juustoa, ja joka on vasta täysi-ikäistymisen myötä oppinut käyttämään juustoa ruisleivän päällä, maistoi ensimmäisen kerran halloumijuustoa. Oli hyvää. Feta vei sydämeni jo viime vuoden puolella... kaikkea sitä.
2016-06-12 05.37.09 12016-06-15 02.29.30 12016-06-10 09.21.26 1
Tässä kuussa voisin viimeinkin vääntää asuntopostausta, kerta tänne ollaan jäämässä ;-) Mukavaa heinäkuuta kaikille!

8 comments:

  1. Onnea opiskelupaikasta, samoilla käytävillä sitten hiihdellään.

    No, mä olen sellainen tapaus jolla meni reilusti yli kymmenen vuotta kun pyörähdin toisaalla toteamassa että ala oli kokonaan väärä (en siis vähästä uskonut, jääräpäisyyttäni, vai liekö tyhmyyttäni). Nyt olen siinä opiskelupaikassa jossa piti olla alunperin :) niin se elämä vie joskus mennessään. Mutta syksyä odotellessa, tosiaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, ja onnea myös sinulle :-) Kiva kuulla että olet päässyt vihdoinkin omalle alalle!

      Delete
  2. Onnea! :) Itse olen täysin hukassa sen suhteen, minne haluaisi hakea. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos!! Onneksi tässä on koko loppuelämä aikaa ;-)

      Delete
  3. Onnea opiskelupaikasta! Veikkaisin, että hakemiset on pakko järjestää noin että ekaan hyväksyttyyn on mentävä, koska muuten varasijajutut ei toimisi. Jos vaikka itse olisin päässyt 2. vaihtoehtooni, mutta olsiin varasijalla ensimmäiseen, enkä viitsisi ottaa epämieluisampaa paikkaa vastaan, koska ensimmäinen voisi vapautua, joutuu joku muu 2. vaihtoehtoani jonottava myös tuskastelemaan jononsa kanssa, jolloin taas joku jonon jatkeena odottelee jononen liikkumista... sitten viime minuuteilla kaikki yrittää tehdä valintansa ja opintopolku kaatuu. :D Sekava selitys.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos!

      Niin kyllähän mä sen tajuan että se on paljon helpompaa noin, mutta pistää silti ärsyttämään ja joillekin paikka ei sitten olekaan mieluinen muttei sitä uskalleta olla ottamasta vastaankaan koska monilla tuntuu olevan "kiire" opiskelemaan... D:

      Delete
  4. Paljon onnea opiskelupaikasta!

    Terkuin Semi

    ReplyDelete